Ihmissuhteet ovat meidän jokaisen kompastuskivi -tavalla tai toisella. On energiasyöppöjä, miellyttäjiä, mököttäjiä, nalkuttajia ja öykkäreitä. Liikaa sitä tai liian vähän tätä. Sitten joukossa on muutamia helmiä, joiden kanssa kaikki on "helppoa". Onneksi voimme valita seuramme, ainakin pääosin.
"Vaatii ihan älyttömästi töitä, että voin rakentaa sellaisen ihmissuhteen, jollaisen haluan".
"Kiva tietää ja käsittää, että voisin tehdä itse asialle jotain - mutta se on niin hankalaa".
Olen valmentanut ihmissuhdeteemoja viimeisen 10 vuoden ajan ja nämä ovat yleisimpiä lauseita, joita olen kuullut. Pääsääntöisesti työskentelen naisten kanssa, jotka haluavat nostaa itsetuntemuksen avulla ihmissuhteidensa laatua, on sitten kyse parisuhteesta, työilmapiiristä tai perhesuhteista. Itsetuntemuksen lisääntyminen muuttaa AINA jotain, koska se luo sisällemme tilaa ja ymmärrystä, miten heijastumme ympäristöömme.
Miksi siltikin tärkeimmät ihmissuhteet tuntuvat niin hankalilta ja työntäyteisiltä?
On paljon helpompaa tyytyä parisuhteeseen, joka luo ulkoiset puitteet -ilman sisältöä, kuin tehdä "työtä" sen eteen. Päivät ja vuodet kuluvat ihmisen kanssa, joka ei lopulta aiheuta muuta kuin ikäviä tunteita, jotka haluaa peittää työnteolla, harrastuksilla, shoppailulla, somella tai tv-sarjoilla. Ettei tuntisi sitä ikävää tunnetta. Tai sama aika kuluu monilla sinkuilla siitä kuuluisasta "oikeasta" haaveiluun.
Yhtälailla pysymme samassa työpaikassa vuodesta toiseen, jonne täytyy raahautua ja palata kotiin palautumaan, että jaksaa nousta seuraavana päivänä. Kollegat ovat ilkeitä, työnantajasta puhumattakaan. Koska raha.
Ei ole voimia keskittyä ihmissuhteisiin -varsinkaan niihin tärkeimpiin. Lasten asiat ja kasvatus hoidetaan -koska niin kuuluu (ja haluaa!) tehdä.
Aika hassua? Ja niin ihmisyyttä.

Muistan ajanjakson, kun lapseni olivat pieniä ja kotonani oli "joku tyyppi", joka enemmäkin häiritsi elämääni, kuin että olisi tuonut siihen mitään lisäarvoa. Välillä pääsin valmiiseen ruokapöytään, mutta muuten tästä tyypistä oli enemmänkin haittaa ja tuntui yhdeltä lisälapselta. Muistan, että kysyttäessä kehuin hänen ruoanlaittotaitojaan, muuta en sitten keksinytkään. En siltikään moneen vuoteen käsittänyt, miten ja miksi voin niin pahoin. En halunnut katsoa totuutta silmiin. Olin totaalisen uupunut, enkä edes jaksanut tehdä asialle mitään.
Oman tilanteen rehellinen näkeminen yleensä vaatii ulkopuolisen silmillä katsomista. Kuuluu ne silmät sitten ystävälle tai ammattiauttajalle. Aina ei tarvitse tehdä konkreettista pesäeroa näihin "tyyppeihin", riittää kunhan sen tekee omassa päässään.
Rehellinen pysähtyminen oman tilanteensa äärelle antaa selkeyttä ja lisävoimia. Meidän sisällämme on "voimavarapankki", joka antaa valtaisan määrän valoa ja energiaa, kun annamme siihen mahdollisuuden. Sitä kutsutaan myös yhteydeksi ja linjassa olemista oman itsensä kanssa.
Mitä tulee "työhön", jota tulisi tehdä ihmissuhteidensa eteen. On erittäin mielenkiintoista, miksi se tuntuu niin raskaalta. Montako kertaa olet ajatellut, mitä se TYÖ pitää sisällään?
Onko rakkaan ihmisen huomioiminen, hänen asioistaan kiinnostuminen, anteeksiantaminen, hellä koskettaminen, hyväksyminen ja hänelle läsnäoleminen oikeasti työtä?
Ei.
Mitä jos jo toteutat ylläolevia asioita päivittäin, ilman vastakaikua? Tarkista alitajuiset motivaatiosi, teetkö niitä jonkun "palkinnon" vuoksi? Se suurin työ, joka meidän on tehtävä, on kohdella itseämme hyvin. Vain siten se heijastuu ihmissuhteisiin.
Jälleen kerran: ihmissuhteemme ovat heijastus siitä, miten kohtelemme itseämme. Paljonko annat itsellesi hyvää huomiota ja ajattelet itseäsi kiitollisuudella?
Usein sanalla ”työ” on kaiku, joka aiheuttaa väsymystä, vastustusta, aikatauluun sidonnaisen asian, arvottamista-onko se työn arvoista jne. Parisuhde tai muutkaan ihmissuhteet eivät ole työtä, mutta hyvällä huomioiminen antaa kultaakin arvokkaamman palkkion.
Elämme aikaa, jossa digitalisaatio on korvannut monta aikaa vievää asiaa ja helpottanut arkeamme, mutta samalla se kuormittaa, vieden huomiomme epäoleellisten asioiden äärelle. Tämä on meille jo niin itsestäänselvä asia, ja jonka vuoksi juuri ne asiat jotka toisivat hyvää oloa tuntuvat toissijaisilta.

Olisiko vuosi 2025 sellainen, jolloin parisuhteesi laatu nousee seuraavalle tasolle, tai kenties löydät vierellesi sen Oikean? Lue lisää täältä!
Kaikkea ihanaa juuri sinulle!
Rakkaudella,
Sonja
Comments