Henkilökohtaisesti nainen

Näin naistenpäivänä pohdin naiseutta ja syntyi kirjoitus, miten nainen haluaa tulla kohdelluksi henkilökohtaisesti - joka asiassa.

Uskon, että aivan jokainen nainen haluaa kokea olevansa nainen, jonka naiseutta ja feminiinisyyttä kunnioitetaan ja arvostetaan. Tietenkin jokainen ihminen sukupuolesta riippumatta haluaa kokea olevansa arvokas ja rakastettu. Edelleen naiseuden arvostus on aika takapajuista, vaikkakin se nostaa vihdoin kollektiivisesti päätään.

Mitä jos katsotaankin mitä nainen oikeasti haluaa (varsinkin parisuhteessa) - Gary Chapmanin Rakkauden Kieli -kirjan kautta.

Kirjassa esitellään 5 rakkauden kieltä. Kylläkin hieman eri tavalla kuin tässä kirjoituksessa.

Myönteiset sanat.

On ihana saada kiitosta hyvästä ruuasta ja puhtaasta kodista. On ihanaa saada kuulla olevansa kaunis ja muutenkin saada kehuja ulkonäöstä. Nämä ovat kivoja asioita.

Mitä jos saisitkin kiitosta ja arvostusta siitä valtavasta metatyöstä, mitä päivittäin teet?

Oletko koskaan ajatellut, miten paljon arjen pyörittämiseen vaaditaan organisointitaitoja, suunnittelutaitoja, muistikapasiteettia, huomiointikykyä, tunneälyä, keskittymiskykyä, perheen eri osapuolten tunteiden kannattelua, huolehtimista, kommunikointitaitoja ja kaiken "normaalin" lisäksi kamalaa patriarkaalisen hierarkian sietämistä ja naiseuden aliarvostamista. Tässä vain mitä ensimmäisenä tuli mieleen -arjesta, en edes ottanut huomioon mitä kaiken lisäksi työelämä vaatii.

Ja vain, koska olet nainen - koska kuka nämä tekisi, ellei nainen!

Sitten ihmetellään, miksi kaikki naiset eivät enää jaksa keskittyä omaan hyvinvointiinsa..

Kahdenkeskinen aika

Miten ihanaa onkaan viettää aikaa rakkaan kanssa ja välillä saada jopa valmis ruoka-annos eteensä - ja mikä upeinta, jos vielä toinen on valmistanut tai maksanut sen.

(Eikö tämän tulisi olla täysin normaalia?)

Kahdenkeskinen aika on parhaimmillaan me-tunne. Se voi olla vaikka intensiivinen keskustelu, kodin siivousta, kunhan sitä tehdään yhdessä. Kävelylenkki, kaupassa käynti. Kunhan siinä säilyy me-henki.

Huomionarvoista on yhteiset tapahtumat. Nainen ei (koskaan!) halua olla näytillä tai mukana siksi, että se toisi arvoa miehelle. Nainen haluaa olla mukana siksi, että on henkilökohtaisesti arvokas ihminen.

Rakkauden lahjat

Lahjojen antaminen ei tulisi olla kenellekään pakollinen asia. Ei vaikka on syntymäpäivä, joulu, hääpäivä, naistenpäivä tai äitienpäivä.

Merkityksellisempää on se, että nainen haluaa AINA jotain henkilökohtaista. Ei siis, mikä on tarpeellista tai muutenkin ostoslistalla. Vaan henkilökohtaista. Voisin jopa väittää, ettei lahjan rahallisella arvolla ole väliä. Kunhan se on henkilökohtaista.

Lahjan tulee olla henkilökohtaista, jotain sellaista mikä kuvastaa saajan kauneutta ja arvokkuutta. Ei siis antajan näkökulmasta, vaan saajan, koska lahjan on tunnuttava henkilökohtaisesti omalta.

Mitä jos saisit lahjaksi hemmotteluhoidon, johon menet vain yksin (kunhan se on sellaista, mihin itse haluat)? Se on henkilökohtaista.

Lempeät palvelukset

Mies rakastaa usein tekojen kautta. Se, että siitä tulee naiselle henkilökohtaista ja arvostettu tunne, on että tekeminen on jotain sellaista, joka antaa naiselle luvan vain olla. Pikkulapsiperheessä lapsista huolehtiminen, arjen pyörittämiseen osallistuminen.

Ei siksi, että niin kuuluu tehdä, vaan syvemmän tason ymmärryksellä ja kunnioituksella naista kohtaan. Omasta näkökulmastani katsottuna myös tietoinen kehittyminen on rakkauden osoitus. Kun mies ottaa vastuun omista tunteistaan, ajatuksista ja teoistaan, se antaa naiselle kukoistaa naisena.

Fyysinen kosketus

Tuhansia vuosia naisen keho on ollut väline, esine. Sitä on "saanut" puristella, arvostella ja käyttää miesten tarpeisiin. Naisen keho on nähty synnyttämistä ja lapsen ruokkimista varten (kunhan siitä on sitten palauduttu mahdollisimman nopeasti). Eihän täällä olisi ihmisiä, ellei naisella olisi voima luoda uutta elämää! Ja näiden lisäksi naisen nautinto on ollut syntiä ja toisarvoista.

Naisen keho on aistiherkkä ja sensuelli kokonaisuus, syklien mukaan muuntuvaa, osa luontoa.

Se aistii kosketuksesta taka-ajatukset, vaatimukset ja kunnioituksen. Nainen ei syty rintojen tai takapuolen puristelusta, kiimaisesta tuijottamisesta (omistamisesta) tai esineellistämisestä.

Henkilökohtaista fyysisyydestä tekee sen, että naisella on tunne, että hänet nähdään yksilönä, kokonaisena ja kunnioitettuna, naisellisena naisena.

Eli jokainen nainen haluaa kokea olevansa toisen silmissä nainen, kokonainen nainen.

Jos naisten päivä olisi joka päivä - maailma olisi paljon parempi paikka kaikille.

Rakkaudella,

Sonja